Kansainvälisen vetyenergiakomission julkaiseman Future Trends of Hydrogen Energy -raportin mukaan vetyenergian globaali kysyntä kymmenkertaistuu vuoteen 2050 mennessä ja saavuttaa 520 miljoonaa tonnia vuoteen 2070 mennessä. Vetyenergian kysyntä kattaa tietysti kaiken teollisuuden. teollinen ketju, mukaan lukien vedyn tuotanto, varastointi ja kuljetus, vedyn kauppa, vedyn jakelu ja käyttö. Kansainvälisen vetyenergiakomitean mukaan globaalin vetyteollisuusketjun tuotannon arvo ylittää 2,5 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuoteen 2050 mennessä.
Vetyenergian valtavan käyttöskenaarion ja valtavan teollisen ketjun arvon perusteella vetyenergian kehittämisestä ja hyödyntämisestä on tullut monille maille tärkeä polku energian muuntamisessa, vaan siitä on myös tullut tärkeä osa kansainvälistä kilpailua.
Alustavien tilastojen mukaan 42 maata ja aluetta on julkaissut vetyenergiapolitiikkaa ja 36 maata ja aluetta valmistelee vetyenergiapolitiikkaa.
Globaalilla vetyenergian kilpailumarkkinoilla kehittyvät markkinat tähtäävät samanaikaisesti vihreään vetyteollisuuteen. Esimerkiksi Intian hallitus myönsi 2,3 miljardia dollaria vihreän vetyteollisuuden tukemiseen, Saudi-Arabian supertulevaisuuden kaupunkiprojekti NEOM pyrkii rakentamaan alueelleen yli 2 gigawatin vesivoiman hydrolyysivedyn tuotantolaitoksen ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat suunnittelevat käyttää 400 miljardia dollaria vuosittain viidessä vuodessa vihreän vetymarkkinoiden laajentamiseen. Brasilia ja Chile Etelä-Amerikassa sekä Egypti ja Namibia Afrikassa ovat myös ilmoittaneet suunnitelmistaan investoida vihreään vetyyn. Tämän seurauksena Kansainvälinen energiajärjestö ennustaa, että globaali vihreän vedyn tuotanto saavuttaa 36 000 tonnia vuoteen 2030 mennessä ja 320 miljoonaa tonnia vuoteen 2050 mennessä.
Vetyenergian kehitys kehittyneissä maissa on entistä kunnianhimoisempaa ja asettaa korkeampia vaatimuksia vedyn käytön kustannuksille. Yhdysvaltain energiaministeriön julkaiseman puhtaan vetyenergian strategian ja etenemissuunnitelman mukaan Yhdysvaltojen kotimainen vedyn kysyntä nousee 10 miljoonaan tonniin, 20 miljoonaan tonniin ja 50 miljoonaan tonniin vuodessa vuonna 2030, 2040 ja 2050. , vedyn tuotantokustannukset laskevat 2 dollariin kilolta vuoteen 2030 mennessä ja 1 dollariin kilolta 2035. Etelä-Korean vetytalouden ja vetyturvallisuuden hallinnan edistämislaki asettaa myös tavoitteeksi tuontiraakaöljyn korvaamisen tuontivedyllä vuoteen 2050 mennessä. Japani tarkistaa vetyenergian perusstrategiaansa toukokuun lopussa vetyenergian tuonnin laajentamiseksi, ja korosti tarvetta nopeuttaa investointeja kansainvälisen toimitusketjun rakentamiseen.
Eurooppa tekee myös jatkuvia toimia vetyenergian suhteen. EU:n Repower EU -suunnitelmassa esitetään tavoite saavuttaa 10 miljoonan tonnin uusiutuvan vedyn vuosituotanto ja tuonti vuoteen 2030 mennessä. Tätä varten EU rahoittaa vetyenergiaa useiden hankkeiden, kuten Euroopan vetypankin ja investointien kautta. Eurooppa-suunnitelma.
Lontoo – Uusiutuvaa vetyä voidaan myydä alle eurolla/kg Euroopan komission 31. maaliskuuta julkaisemilla pankin ehdoilla, jos tuottajat saavat Euroopan vetypankin enimmäistuen, ICIS:n tiedot osoittivat.
Syyskuussa 2022 julkistettu pankki pyrkii tukemaan vedyn tuottajia huutokauppajärjestelmällä, joka asettaa tarjoajat paremmuusjärjestykseen vedyn kilohinnan perusteella.
Komissio myöntää innovaatiorahaston avulla 800 miljoonaa euroa ensimmäiseen huutokauppaan, jolle Euroopan kehityspankki saa tukea. Tuen enimmäismäärä on 4 euroa kilolta. Huutokaupattavan vedyn on oltava uusiutuvien polttoaineiden lupalain (RFNBO) mukainen, joka tunnetaan myös nimellä Renewable Hydrogen, ja hankkeen on saavutettava täysi kapasiteetti kolmen ja puolen vuoden kuluessa rahoituksen saamisesta. Kun vedyn tuotanto alkaa, rahaa on saatavilla.
Tarjouskilpailun voittaja saa tällöin tarjousten määrään perustuvan kiinteän summan kymmeneksi vuodeksi. Tarjoajilla ei voi olla yli 33 % käytettävissä olevasta budjetista, ja hankkeen koon tulee olla vähintään 5 MW.
1 € per kilo vetyä
Alankomaat tuottaa uusiutuvaa vetyä vuodesta 2026 alkaen 10 vuoden uusiutuvan energian ostosopimuksella (PPA) hintaan 4,58 euroa/kg projektin kannattavuusperiaatteella, ICIS:n 4. huhtikuuta julkaisemien arviointitietojen mukaan. 10 vuoden PPA:n uusiutuvalle vedylle ICIS on laskenut elektrolyysilaitteen kustannusinvestoinnin takaisinmaksun PPA-jakson aikana, mikä tarkoittaa, että kustannukset tulevat takaisin tukikauden lopussa.
Koska vedyn tuottajat voivat saada täyden tuen 4 euroa kilolta, tämä tarkoittaa, että pääomakustannusten kattamiseen tarvitaan vain 0,58 euroa kilolta vetyä. Tuottajien tarvitsee silloin laskuttaa ostajilta alle 1 euro kilolta varmistaakseen hankkeen kannattavuuden.
Postitusaika: 10.4.2023